Työllisyyden lasku Suomessa jatkuu huolestuttavana, ja sen todellinen luonne uhkaa jäädä piiloon kauniiden talouslupausten taakse. Vaikka talousuutisissa puhutaan usein toipumisesta, kylmät tilastot paljastavat toisenlaisen kuvan työmarkkinoilta. On aika herätä todellisuuteen.
Yhteiskunnallisena toimijana ja tekoälystä kiinnostuneena harrastajakirjailijana olen seurannut tätä kehitystä tarkasti. Olen myös itse eläkkeellä tapaturman takia, ja olen nähnyt työelämän muutoksen läheltä. On äärimmäisen tärkeää, että käsittelemme näitä lukuja rehellisesti.
Työllisyyden lasku Suomessa jyrkkenee
Työeläkeyhtiö Ilmarisen tuoreen suhdanneindeksin mukaan työntekijämäärä Suomessa on ollut laskussa jo vuoden ja 11 kuukautta. Kesäkuussa 2025 työntekijämäärä väheni 2,1 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Tämä on merkittävä ja pitkäaikainen trendi, josta on uutisoitu muun muassa STT Infon tiedotteessa.
Erityisen huolestuttavaa on, että lasku näkyy laajasti eri toimialoilla. Majoitus- ja ravitsemisala, henkilöstövuokraus sekä sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kärsineet suurimmista vähennyksistä. Myös rakennusala jatkaa heikkoa kehitystä, jonka työntekijämäärä on kuluvana vuonna laskenut Ilmarisen indeksissä jo 3,7 prosenttia. Kuten Ilmarisen tutkija Jouni Vatanen toteaa, rakentamisen työntekijämäärä laski viime vuonna jo 7,1 prosenttia.
Ilmarisen tutkija Jouni Vatanen on tuonut esiin, että erityisesti naisvaltaisilla aloilla työttömyyden uhka on kasvanut, mikä on merkittävä yhteiskunnallinen haaste. Työntekijämäärät vähenivät kesäkuussa kaikilla Suomen alueilla, suurimman pudotuksen koettuaan Itä-Suomi. Vain asiantuntijapalvelut näyttivät pientä kasvua. Nämä luvut kuvaavat karua totuutta työmarkkinoistamme. Lisätietoa löytyy esimerkiksi Ilmarisen omasta tiedotteesta.
Miksi kauniit puheet eivät kohtaa todellisuutta?
Usein kuulemme ekonomistien ja poliitikkojen maalailevan kuvia talouden toipumisesta. Ne perustuvat usein yleisempään talouskasvuun tai vientinäkymiin. Kuitenkin, kuten Ilmarisen suhdanneindeksi osoittaa, yleinen talouskasvu ei välttämättä tarkoita välitöntä työllisyyden paranemista. Päinvastoin, työllisyyden lasku on jatkunut.
On vaarallista elää illuusiossa, kun kylmät tilastot osoittavat eri suuntaan. Miksi sitten näitä ”kauniita kuvia” maalataan? Yksi syy voi olla poliittinen tarve luoda toivoa tai välttää epämiellyttäviä uutisia. Tai kyse voi olla yksinkertaisesti siitä, että inhimillinen taipumus on reagoida liian myöhään ja keskittyä pikemminkin toiveajatteluun kuin tosiasioihin. Päättäjien on tartuttava todenperäiseen dataan, eikä sivuuttaa työmarkkinoiden todellisia haasteita. Turha toiveikkuus estää tarvittavat konkreettiset toimet.
Tekoäly: Uusi uhka vai mahdollisuus?
Yleisen taloustilanteen lisäksi työmarkkinoita muokkaa toinenkin vavahduttava voima: tekoäly. Olemme hiljattain keskustelleet siitä, miten Stuttgartin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet tekoälyinsinöörin, joka pystyy itsenäisesti suorittamaan monimutkaisia virtausmekaniikan tehtäviä. Tämä osoittaa, että tekoäly uhkaa jo perinteisesti korkeasti koulutettuja asiantuntija-aloja.
Tekoälyn kyvykkyyden aliarvioiminen voi olla kohtalokasta. Omassa ”Kahvilla tekoälyn kanssa” -blogissani olen usein pohtinut, miten tekoäly muuttaa elämämme eri puolia. Jos työllisyyden lasku jatkuu nykyisen taloustilanteen vuoksi, ja samaan aikaan tekoäly vie työpaikkoja entistä nopeammin myös asiantuntijatehtävistä, on edessämme merkittävä rakenteellinen muutos. Tämä ei ole enää scifiä, vaan todellisuutta, joka on tulossa nopeammin kuin osaamme odottaa.
Mitä nyt pitäisi tehdä?
Nyt on korkea aika herättää hälytyskellot päättäjien kabineteissa. Emme voi odottaa, että ongelmat korjaantuvat itsestään. Työllisyyden lasku vaatii proaktiivisia ja kauaskantoisia päätöksiä.
Meidän on:
- Kohdattava todellisuus: Hyväksyttävä tilastot ja lopetettava kaunisteltujen kuvien maalaaminen. Tähän tarvitaan päättäjiltä rohkeutta elää siinä maailmassa, missä kansalaisetkin elävät.
- Panostettava koulutukseen: Tarvitsemme myös nopeita uudelleenkoulutusohjelmia niille, joiden työt tekoäly vie. Kuten oma kokemukseni toistuvista koulutuksista työtapaturman jälkeen osoittaa, sopeutuminen on avainasemassa.
- Suunniteltava tulevaisuutta: Kehitettävä strategioita työnkuvien muutokseen ja esimerkiksi perustuloon tai vastaaviin sosiaaliturvan malleihin, jos perinteiset työllisyysmuodot vähenevät merkittävästi. Tämä on visioitava kauas, ei vain seuraaviin vaaleihin.
Vain ennakoivalla ja realistisella otteella voimme varmistaa, että Suomi ja koko ihmiskunta ovat valmiita niihin valtaviin muutoksiin, joita työmarkkinat ja yhteiskunta kokevat. Tekoäly voi olla uhka, mutta oikein ohjattuna myös valtava mahdollisuus, jos emme vain herää liian myöhään. Keskustelua on jatkettava avoimesti ja rohkeasti.