Luottoluokituksen lasku oli perjantaina 25. heinäkuuta 2025 harvinainen uutinen: luottoluokitusyhtiö Fitch Ratings pudotti Suomen pitkän aikavälin luottoluokituksen AA⁺‑tasolta AA‑luokkaan. Fitchin mukaan talouden näkymät ovat vakaat, mutta päätös oli vakava muistutus siitä, että julkisen talouden velka ja alijäämät ovat kasvaneet ja jo tehdyt vakautustoimet ovat riittämättömiä. Viimeksi tällainen luokituslasku nähtiin Suomessa vuonna 1996, joten nyt tapahtunut muutos herätti vilkasta keskustelua.
Miksi Fitch alensi luokitusta?
Fitch totesi, että tämä luokituslasku johtui erityisesti kolmesta tekijästä. Ensinnäkin valtionvelka on korkea ja kasvussa, mikä rasittaa julkista taloutta. Toiseksi julkinen talous on ollut jatkuvasti alijäämäinen ja hallituksen sopeutustoimet eivät ole pysäyttäneet velkasuhteen kasvua. Kolmanneksi ikääntymisestä johtuvat kustannukset, sosiaalimenot ja kasvanut puolustusmeno aiheuttavat painetta menoihin.
Fitch epäilee, että tällä hallituskaudella kaavaillut lisätoimet eivät riitä. Ratingyhtiö nosti esiin myös hallituksen lakiesityksen, jossa velkasuhdetta on tarkoitus pienentää prosenttiyksiköllä vuodessa – lakiesityksen tehokkuus ja poliittinen toteutettavuus ovat Fitchin mukaan epävarmoja.
Orpon vakava viesti budjettiriihen alla
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kuvaili luokituksen alenemista vakavaksi paikaksi. Viestipalvelu X:ssä julkaistussa kannanotossaan hän totesi, että hallitus keskustelee tilanteen edellyttämistä uusista päätöksistä syyskuun budjettiriihessä. Orpon mukaan ratkaisu ei ollut odotamaton: hallitus on tehnyt paljon talouden korjaamiseksi, mutta talouskasvu ja suhdannetilanne ovat olleet vaisumpia kuin odotettiin. Pääministeri painotti, että hallitus jatkaa julkisen talouden tasapainottamista, ja että seuraavassa budjettiriihessä arvioidaan uusia keinoja velkasuhteen taittamiseksi.
Riikka Purran näkemys: ei yllätys, vaan pidemmän kehityksen tulos
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) totesi tiedotteessaan, että luokituksen aleneminen ei tullut yllätyksenä. Hänen mukaansa Suomen julkinen talous on huonommassa kunnossa kuin vertailuryhmän mailla ja maan talouskasvu on muita hitaampi. Fitch kiinnitti huomiota julkisten menojen korkeaan tasoon eikä pitänyt hallituksen tekemiä sopeutustoimia riittävinä velkatason vakauttamiseksi. Purra sanoi aikovansa nostaa julkisen talouden vahvistamisen jälleen esille budjettineuvotteluissa ja painotti, että lisäsopeutustoimia tarvitaan usean hallituskauden ajan, jotta velkasuhde kääntyy laskuun.
Mitä luokituksen aleneminen merkitsee Suomelle?
Vaikka Fitchin päätös laski luokitusta vain yhdellä pykälällä, vaikutukset voivat olla merkittäviä. Luottoluokitus kertoo sijoittajille, kuinka todennäköisesti valtion velka maksetaan takaisin. Mitä matalampi luokitus, sitä suurempaa korkoa sijoittajat yleensä vaativat riskiensä kompensoimiseksi. AA‑luokka on edelleen korkea, mutta se on heikompi kuin AA⁺, jolloin valtion lainakustannukset voivat nousta hieman.
Fitch arvioi, että Suomen julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen nousee tänä vuonna 86,3 prosenttiin ja että 90 prosentin raja ylitetään vuoteen 2029 mennessä. Julkisyhteisöjen alijäämä suhteessa BKT:hen on arvioitu pysyvän yli kolmen prosentin tulevina vuosina.
Luottoluokituslasku voi myös heijastua kuntien ja yritysten rahoituskuluihin, koska valtion riskin kasvaessa myös muiden suomalaisten toimijoiden riskipreemiot kasvavat. Toisaalta Suomen luokitus säilyy edelleen korkeana muiden luokittajien, kuten S&P Globalin ja Moody’sin, luokituksissa, mikä rajoittaa suurimpia vaikutuksia. Sijoittajien luottamuksen palauttamiseksi hallituksen on kuitenkin osoitettava uskottavuutta velkaantumisen hillitsemiseksi ja talouskasvun vahvistamiseksi.
Leikkausten vaikutus talouteen ja työllisyyteen
Luottoluokituksen lasku herätti samalla laajempaa keskustelua siitä, miten hallituksen suunnittelemat säästö‑ ja leikkaustoimet vaikuttavat talouteen pitkällä aikavälillä. Pääministeri Orpon hallitus on perustellut sosiaaliturvan leikkauksia ja veroratkaisujaan julkisen talouden vahvistamisella ja työnteon kannustimien parantamisella. Hallitusohjelmassa arvioitiin, että työttömyysturvan porrastus, suojaosien poistot ja muut etuusmuutokset voisivat lisätä työllisyyttä 60 000–65 000 henkilöllä.
Valtiovarainministeriön esimerkkilaskelman mukaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston lyhentäminen ja porrastaminen toisi 8 500 uutta työllistä ja säästäisi julkista rahaa 250 miljoonaa euroa, ja Elinkeinoelämän keskusliitto arvioi, että laajemmalla työttömyysturvan keston lyhennyksellä voitaisiin saada jopa 20 000 uutta työllistä. Näiden toimenpiteiden taustalla on ajatus, että kannustinloukkujen purkaminen houkuttelee ihmisiä siirtymään etuuksilta työmarkkinoille.
Monet taloustutkijat kyseenalaistavat tämän säästölinjan myönteiset vaikutukset. Uuden talousajattelun keskuksen raportissa muistutetaan, että julkisen talouden sopeutuksen talousvaikutuksia kuvaava finanssipoliittinen kerroin on usein lähempänä yhtä kuin hallituksen käyttämä 0,5. Jos kerroin on yksi, jokainen leikattu euro vähentää bruttokansantuotetta eurolla; suuremmalla kertoimella leikkausten vaikutus on vielä voimakkaampi.
SOSTE:n pääekonomisti Otto Kyyrönen huomautti Ylen haastattelussa, että sopeutus heikentää kotimaista kysyntää erittäin voimakkaasti ja että kiristystoimet ovat talouskasvun kannalta haitallisia. UTAK:n laskelmissa suuremmalla kertoimella lasketut leikkaukset voisivat jopa lisätä velkaantumista, koska kasvun hiipuessa verotulot supistuvat.
Taloustieteellisessä kirjallisuudessa on myös huomautettu, että tulonsiirtojen leikkaukset kohdistuvat väestöryhmiin, joiden kulutusalttius on korkea. Bostonin keskuspankin tutkimus osoittaa, että marginaalinen kulutusalttius on varakkailla kotitalouksilla selvästi pienempi kuin pienituloisilla – matalan varallisuuden kotitaloudet kuluttavat lähes kaiken lisätulon, kun taas varakkaat säästävät.
Tehyn talousblogissa todetaan, että suurituloisten veronkevennykset eivät juurikaan lisää kysyntää, kun taas pienituloisten tukien leikkaaminen supistaa kulutustatehy.fi. THL:n sosiaaliturvaheikennysten vaikutuksia selvittävä työpaperi arvioi, että hallituksen esittämät leikkaukset kohdistuvat voimakkaimmin opiskelijoihin ja työttömiin ja lisäävät pienituloisuutta; raportin mukaan työllisyysvaikutusten toteutumiseen liittyy suuri epävarmuus ja mahdollinen lisätyöllisyys ei olennaisesti lievitä tulonjaon heikkenemistä. Lisäksi suojaosien poistaminen voi heikentää osa‑aikatyön kannustimia ja vaikeuttaa työllistymistä osatyökykyisille.
Keskustelu leikkausten vaikutuksista näyttää siis kahdenlaisen kuvan. Hallitus uskoo säästötoimien vahvistavan luottamusta ja palauttavan talouskasvun, mutta monet asiantuntijat pelkäävät, että kotimaisen kysynnän heikkeneminen, pienituloisten ostovoiman lasku ja epävarmat työllisyysvaikutukset voivat estää toivottua kasvua.
Luottoluokituksen lasku toimii muistutuksena siitä, että toimet julkisen talouden vahvistamiseksi ovat välttämättömiä, mutta talouspolitiikassa on harkittava tasapainoisesti sekä velkaantumisen hillintää että kotimaisen kysynnän ja investointien turvaamista.
Johtopäätökset
Tämä luokituslasku toimii vahvana herätyksenä sekä päättäjille että kansalaisille. Fitchin päätös korostaa sitä, että talouden rakenteelliset ongelmat – kuten väestön ikääntyminen, korkeat menot ja hidas kasvu – vaativat pitkäjänteisiä ratkaisuja. Pääministeri Orpon ja valtiovarainministeri Purran viestit painottavat samoja teemoja: julkisen talouden vakauttamista, sopeutustoimien jatkamista ja uusia päätöksiä budjettiriihessä. Kansantalouden näkökulmasta tärkeintä on varmistaa, että luottoluokituksen heikkeneminen jää tilapäiseksi ja että Suomi pystyy palaamaan vahvempaan luokitukseen tulevina vuosina.
Samalla on syytä pohtia, millaiseen suuntaan talous‑ ja sosiaalipolitiikka vie Suomen. Pienituloisia koskevien tutkimusten mukaan sosiaaliturvan varassa elävien – opiskelijoiden, työttömien ja muiden etuuksien saajien – tulot laskevat hallituksen leikkausten vuoksi 4–10 prosenttia ja reaalitulot jopa 6–10 prosenttia. Palkansaajien ja työeläkettä saavien reaalitulot sen sijaan nousevat, koska inflaatio hidastuu ja ansiot ja eläkkeet kasvavat.
Tämän kehityksen riskinä on, että tuloerot kasvavat ja yhteiskunta jakautuu entistä selkeämmin voittajiin ja häviäjiin – vahvistaen käsitystä siitä, että varakkaat vaurastuvat ja heikoimmassa asemassa olevat köyhtyvät. Tämän vuoksi talouspolitiikassa on tärkeää sovittaa yhteen julkisen talouden tasapainottaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen, jotta talouskasvu jakautuisi oikeudenmukaisesti.