Potilaan vastuu tuntuu kasvaneen Suomen terveydenhuollossa kohtuuttomaksi. Moni meistä muistaa ajan, jolloin lääkäri tai hoitaja soitti leikkauksen tai hoitojakson jälkeen ja kysyi, miten toipuminen etenee. Nykyään olet usein täysin yksin diagnoosisi tai toimenpiteen jälkeen, kädessäsi pino ohjeita ja epämääräinen kehotus ”ottaa yhteyttä, jos tulee ongelmia”. Mutta mitä jos tavallinen ihminen ei edes tiedä, milloin pitäisi olla huolissaan tai kenelle soittaa? Tämä hiljainen muutos on jättänyt monet meistä heitteille.
Miksi jälkitarkastukset katosivat?
Yksinkertainen vastaus on raha ja resurssit. Terveydenhuollon ”tehostamispaineiden” ja jatkuvan budjettikurin alla on karsittu kaikki, mikä ei ole lakisääteisesti pakollista. Proaktiiviset jälkitarkastukset ja potilaan vointia seuraavat puhelinsoitot ovat juuri tällaisia – ne nähdään hallinnollisena kulueränä, ei investointina ihmisen terveyteen ja ennaltaehkäisevänä toimintana.
Järjestelmä on siirtynyt malliin, jossa se olettaa jokaisen olevan aktiivinen, osaava ja resurssirikas toimija, joka osaa itse etsiä tietoa, tunnistaa oireensa ja navigoida monimutkaisessa palveluviidakossa. Tämä lisää valtavasti yksilön taakkaa ja korostaa kohtuutonta potilaan vastuu -ajattelua.
Kulisseissa kuiskatut säästöt: Lobbaus ja potilaan vastuu
Tämä muutos ei ole syntynyt tyhjiössä. Aivan kuten vakuutusyhtiöt lobbaavat itselleen suotuisia korvauskäytäntöjä, terveydenhuollon alalla toimivat monet voimakkaat edunvalvojat. Erilaiset konsulttiyhtiöt, järjestöt ja yritykset esittävät päättäjille malleja, joilla toimintaa voidaan ”rationalisoida” ja ”tehostaa”.
Vaikka tavoite kuulostaa hyvältä, käytännössä se tarkoittaa usein palveluiden karsimista. Kun päätöksiä tehdään suljettujen ovien takana, potilaan ääni jää kuulematta. On helpompi leikata pois ”pehmeitä” palveluita, kuten jälkiseurantaa, kuin puuttua järjestelmän rakenteellisiin ongelmiin. Jokainen poisleikattu soitto tai tarkastuskäynti on säästöä excel-taulukossa, mutta se voi olla inhimillinen katastrofi potilaalle.
Avoimuusrekisteri: Voiko se palauttaa luottamuksen?
Tässä kohtaa vuonna 2024 toimintansa aloittanut avoimuusrekisteri astuu kuvaan. Vaikka se ei ole ihmelääke, se on askel oikeaan suuntaan. Sen avulla meillä kaikilla on mahdollisuus nähdä, ketkä tahot käyvät keskusteluja ministeriöiden ja päättäjien kanssa terveydenhuollon tulevaisuudesta.
Ensimmäiset rekisteristä tehdyt analyysit ovat jo paljastaneet sen, mitä on osattu aavistaa: elinkeinoelämän ja suurten toimijoiden, kuten Fortumin ja UPM:n, edunvalvonta on erittäin aktiivista. Rekisteriä ylläpitävän Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) mukaan rekisteriin on tehty jo tuhansia ilmoituksia, jotka kertovat jatkuvasta yhteydenpidosta päättäjiin. Tämä data antaa meille työkaluja ymmärtää, miksi potilaan vastuu on kasvanut ja kenen etua nykyinen malli palvelee. Voimme nähdä, kuka ajaa säästötoimia ja kenen ääni päätöksenteossa painaa eniten.
Kun järjestelmä uuvuttaa – Omakohtainen kokemus
Omassa, yli 19 vuotta kestäneessä taistelussani vuoden 2002 työtapaturman jälkeen näin tämän järjestelmän musertavan logiikan käytännössä. Se ei ollut vain passiivista tuen puutetta, vaan aktiivista vastustusta toipumiselleni. Kierre oli aina sama: erikoislääkäri totesi leikkauksen jälkeen tarpeen intensiiviselle fysioterapialle. Sitten alkoi odotus, kun hain vakuutusyhtiöltä maksusitoumusta. Kun se vihdoin saapui, pääsin kuntoutukseen, mutta vain yhtiön asettamaksi maksimimääräksi, esimerkiksi 20 kertaa vuodessa.
Kun palasin lääkärin tarkastukseen, tuomio oli selvä: kuntoutus oli kesken ja sitä oli jatkettava. Mutta vakuutusyhtiön vastaus oli tyly ei, ”vuoden kiintiö on täynnä”. Koko kuntoutusprosessi katkesi siihen kuin seinään. Tämä sama näytelmä toistui kerta toisensa jälkeen. Jokainen kierros vaati valtavasti energiaa, paperityötä ja henkistä jaksamista, ja lopulta uuvuin taisteluun niin, että asia jäi vuosiksi kesken. Todellinen käänne tapahtui vuonna 2019, kun menin jälleen kerran lääkärin juttusille samasta vaivasta.
Hänen suora toteamuksensa – ”Tämähän on jäänyt täysin kesken” – oli se kipinä, joka käynnisti viimeisen ponnistelun. Sen taistelun tuloksena sain lopulta eläkepaperit käteeni vuonna 2022. Voitin, mutta samalla hävisin urani ja vuosia elämästäni. Tämä on se todellisuus, jonka kasvava potilaan vastuu luo.
Mitä mieltä sinä olet – onko nykyinen malli reilu?
Lähteet ja lisätietoa
- Avoimuusrekisteri.fi: Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) ylläpitämä virallinen rekisteri, josta voi itse tutkia tehtyjä lobbausilmoituksia.
- Uusi Suomi: ”Salattuun vallankäyttöön avautui tirkistysreikä” (16.6.2025): Artikkeli, joka analysoi avoimuusrekisterin ensimmäisiä tietoja ja nostaa esiin aktiivisimmat lobbarit.
- Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tiedotteet: VTV julkaisee säännöllisesti katsauksia ja ohjeistuksia avoimuusrekisteriin liittyen, jotka valottavat sen käyttöä ja valvontaa. https://www.vtv.fi/ajankohtaista/